Pomppivia pocky-tikkuja

Heih kaikki!

Kuvailin tässä tänään teille kuvatarinan kuudennen osan, koska viime tarinasta on jo aikaa. Ainakaan en ole kuvannut sitä hetkeen ^^'

Conissa vietetty viikonloppu oli huikea, siitä lisää omassa postauksessaan, kunhan saan 
siirrettyä kuvat yhdeltä toiselta kameralta koneelle. (En saanut ottaa järkkäriäni mukaan)

Ja juuri pari päivää ennen conia Jinnien kaulatappi katkesi taas ja vaihdoin hätäisenä ratkaisuna Ireneen nykyisen/entisen obitsun Jinnien päälle. Irenee menetti siis obitsunsa ja nykyään hänellä on vain stock-keho ja ehkä välillä obitsun kädet. Mimi taas sai Jinnien obitsun kädet ja voi että Mimi olikin söpö :3

Leeken tilaukseni pitäisi olla täällä näinä päivinä. Ensipostauksessa taidan kyllä siltikin laittaa hieman vanhoja kuvia, koska niitä on niin paljon xD

Päästän teidät tarinan pariin, edelliseen osaan pääsee tästä 
Muistakaa pistää musiikki päälle ;D

kt: Ihme

Luulin kuolleeni...

Miksi minä silti olen elossa?

Irenee: *avaa silmänsä*

Mimi: Jee, sinä heräsit! ^^

Irenee: Missä minä olen? Kuinka nyt on jo kesä? Mitä on tapahtunut?

Mimi: Olet takapihallasi. Olit epävirallisessa koomassa melkein pari kuukautta. En ole tehnyt mitään erikoista sinä aikana, söin vain, tuota noin, pari pakettia keksejä, kun et ollut paikalla! e////e

Mimi: Mitään muuta ei, oikeastaan sattunut...

Irenee: Oletko aivan varma? *kummastuneena* Miksi minä nukuin niin pitkään?

Mimi: Sitä sinun ei tarvitse tietää. *puristaa pehmolelua*

Irenee: Onko kaikki varmasti hyvin?

Mimi: Kaikki on hyvin! Olet nyt hereillä, sehän on pääasia.

Mimi: *hiljaa* On parempi ettet tiedä mitä silloin tapahtui...

Mimi: Jos välttämättä haluat tietää... Mutta pidä mielessäsi, että se voi mullistaa kaiken, mitä viime aikona on tapahtunut.

Mimi: *kääntää katseensa*

Mimi: Si-sinua ammuttiin! *peloissaan* Luulin, että jään ihan yksin, jos et olisi enään koskaan herännyt. *ääni sortuu* Joka päivä olin yhä epävarmempi parantumisestasi. *alkaa itkeä*

Mimi: *itkunsekaisesti* E-en tiennyt näkisinkö sinua enään..

 Mimi...

Olet varmasti ollut hyvin yksinäinen ja peloissasi tuona aikana...

Irenee: Mutta minä olen taas täällä, eikö niin? Ja sinähän sanoit, että se on hyvä asia.

Irenee: Sinun ei tarvitse pelätä enää. Olen täällä ja kaikki on taas hyvin.

Mimi: Lääkäri sanoi, että oli ihme, että selvisit. Moni olisi kuollut sellaisiin vammoihin.

Mimi: Suosittelen sinulle, että et menisi enään Jinnien lähelle.

Irenee: Kuinka niin?

MImi: En halua, että näin tapahtuu enään uudestaan..




~  ~  ~

Kuten saatoitte huomata vaihdoin myös Ireneen chipit Jinnien stockeihin, koska halusin jotkin paremmin siniseen sopivat. Irenee näyttää kyllä nykyään niin nätiltä. En voisi enään kuvitella niitä ruskeita tilalle xD